Rakennushankkeet muokkaavat sekä kaupunkimaista että muuta rakennettua ympäristöämme. Jokaisella rakennetulla rakennuksella on perustavanlaatuisia ympäristövaikutuksia. Niiden rakentamiseen, ylläpitoon ja käytöstä poistamiseen liittyvillä tietoon pohjautuvilla päätöksillä on tärkeä rooli niiden hiilijalanjäljen pienentämisessä.
Elinkaarianalyysi arvioi systemaattisesti tuotteiden prosessien ja toimintojen ympäristövaikutukset materiaalien hankinnasta niiden käytöstä poistoon. Arkkitehtuurissa ja rakennusteollisuudessa elinkaarianalyysi on jaettu rakennuksen elinkaaren eri vaiheisiin. Nämä on merkitty vaiheiksi A, B, C ja D, joista jokainen kattaa tiettyjä osia (A1, A2, ja niin edelleen) ja vaiheisiin liittyviä prosesseja.
Tässä artikkelissa läpikäydään vaiheita ja niihin liittyvää dokumentointia sekä asiaa koskevia perustavanlaatuisia eurooppalaisia standardeja.
Vaihe A kattaa kaikki vaiheet ennen rakennuksen rakentamista ja aktiivista käyttöä. Vaiheet A1-A3 kattavat rakennusaineiden valmistuksen ja rakentamisvaiheissa tarvittavien tuotteiden hankinnan. Vaiheet A4-A5 kattavat varsinaisen rakentamisprosessin, alkaen käyttövalmiiden materiaalien kuljetuksesta.
Ensimmäinen vaihe sisältää rakentamiseen tarvittavien raaka-aineiden hankinnan. Tämä sisältää rakennusaineiden valmistukseen tarvittavat mineraalit, metallit ja muut resurssit. Vaihe arvioi raaka-aineiden maapallolta keräämiseen liittyvät ympäristövaikutukset, ottaen huomioon sen osat, kuten energiankulutuksen, vaikutukset elinympäristöön, ja resurssien ehtymiseen.
Osa A2 huomioi kerättyjen raaka-aineiden kuljetuksen, niiden lähteestä valmistukseen. Tämän vaiheen jalanjälkeen liittyvät keskeiset ympäristövaikutukset ovat kuljetustapa, matka, polttoainetalous.
Valmistusvaihe sisältää raaka-aineen muutoksen rakennusmateriaaleiksi ja tuotteiksi. Tämä sisältää prosesseja niiden jalostamiseen, muotoiluun ja materiaalien asentamiseen lopullisiksi tuotteiksi. Tämän vaiheen ympäristö vaikutuksia ovat energiankulutus, päästöt, kertyvä hukka sekä kemikaalien käyttö.
Tämä vaihe vastaa valmistettujen materiaalien ja tuotteiden kuljetuksesta rakennustyömaalle. Tämä sisältää kaiken betonista teräspalkkeihin, esivalmistettuihin elementteihin, rakennuksen sisätilojen kalusteisiin ja koristeisiin saakka. Kuten osassa A2, vaikuttaa niiden kokonaisympäristövaikutuksiin kuljetustapa-, matka sekä polttoainetalous.
Rakentamisvaihe sisältää tuotteiden asennuksen lopullisiksi rakennuksen osiksi. Tämä sisältää arkkitehtien, insinöörien ja rakentajien sekä muiden alan ammattilaisten työn. Tämän vaiheen ympäristövaikutukset sisältävät energiankulutuksen, rakentamistoimenpiteiden päästöt sekä työmaan prosessien aiheuttamat jätteet.
Käyttövaihe on se rakennusprojektin elinkaaren kriittinen vaihe, jossa rakennus on toimintakuntoinen ja aktiivisessa käytössä. Se sisältää monenlaisia kokonaisympäristövaikutukseen vaikuttavia toimintoja ja huomioon otettavia seikkoja. Nämä on jaettu seitsemään vaiheeseen (B1-B7). Kestävien tapojen käyttöönotto näissä vaiheissa johtaa vastuullisempaan ja vastustuskykyisempään rakennettuun ympäristöön.
Vaihe B1 kattaa asennetun tuotteen käytön. Avaintekijöitä tässä vaiheessa ovat sen käyttötarkoituksen mukainen suorituskyky, käyttäjän toiminta, käyttö(määrä)kertoimet sekä ympäristövaikutuksia lieventävät toimet. Nämä kattavat tilankäyttäjien käyttöajat (esimerkiksi lämmityksen ja jäähdytyksen säätötarpeen), laitteiden, erityksen ja yleisen talotekniikan järjestelmien tehokkuuden.
Ylläpito sisältää rakennuksen käytön aikaiset, sen hyvässä kunnossa pitämiseen kuuluvat toimenpiteet. Säännöllinen huolto voi pidentää rakennusosien kestoikää, vähentää niiden vaihdon tarvetta sekä niihin liittyviä ympäristövaikutuksia. Tehokkaat ja tietoiset ylläpidon toimintamallit vaikuttavat rakennuksen kestävyyteen.
Korjaus sisältää rakennuksen elementeissä ilmentyneiden ongelmien tai vikojen korjauksia ja ratkaisuja. Korjaaminen voi olla kestävämpää kuin korvaaminen uudella, koska se usein vaatii vähemmän resursseja ja tuottaa vähemmän jätettä. Korjausten ympäristövaikutusten arviointi käyttövaiheen aikana on keskeinen tekijä tietoon perustuvassa päätöksenteossa.
Korvaamisvaihe huomioi rakennukseen tehtävät suuremman mittakaavan muutokset ja päivitykset. Tämä sisältää merkittävät toiminnallisuuden, estetiikan tai päivittyneiden standardien mukaisuuden vuoksi tehtävät muutokset. Se soveltuu myös korvaamiseen tilanteissa, joissa korjaus on mahdoton tai riittämätön tapa vastaamaan turvallisuus- tai muiden standardien vaatimuksiin. Korjausrakentamisessa ympäristövaikutusten arviointi auttaa tunnistamaan kestävän suunnittelun ja rakentamisen mahdollisuuksia.
Kunnostus sisältää rakennuksen sovittamisen vastaamaan muuttuneisiin tarpeisiin tai määräyksiin. Tähän voi liittyä muutoksia asumis-, teknologia- tai turvallisuusstandardeissa. Se voi sisältää myös rakenteen laajentamista uusien kerroksien, siipien tai lisäosien muodossa. Kunnostamisessa ympäristövaikutusten seuranta varmistaa, että muutokset ovat linjassa kestävyystavoitteiden kanssa ja että ne minimoivat resurssien käytön.
B6 keskittyy rakennuksen käytön aikaiseen energiankulutukseen. Tämä osa arvioi lämmitykseen, jäähdytykseen, valaistukseen ja muihin rakennuksen käytön aikaisiin toimintoihin vaadittavaa energian määrää. Käytönaikaisen energian kulutuksen ymmärrys ja optimointi on kriittistä sen hiilijalanjäljen ja jatkuvien energiakustannusten pienentämiseksi.
B7 kattaa rakennuksen vedenkäyttöä hanavedestä kaikkeen asennettujen laitteiden käyttämään kaikissa niiden käytön vaatimissa muodoissa.
Elinkaaren loppu ja käytöstä poistaminen jakautuu rakennuksen käyttökelpoisen käyttöajan jälkeisiin vaiheisiin. Vaihe valaisee kestäviä hävittämisen ja kierrätyksen tapoja, joiden avulla kokonaisuuden ympäristövaikutuksia voi pienentää. Vaihe sisältää osat C1-C4 ja korostaa rakennuksen käytöstä poistamisen ja purkamisen yhteydessä syntyneen materiaalin ja jätteen vastuullista käsittelyä.
Rakennuksen rakenteiden järjestelmällistä osittamista kutsutaan sen purkamisvaiheeksi. Vaihe sisältää materiaalien ja komponenttien poistamisen, joka vaatii tarkan ja tehokkaan jätevirtojen hallinnan ja suunnittelun. Kestävän purkamisen tavat tähtäävät arvokkaiden materiaalien keräämiseen uusiokäyttöön tai kierrätykseen, minimoiden samalla maantäyttöihin päätyvän jätteen.
Käytöstäpoistovaiheessa kriittinen seikka on purkujätteen kuljetus. Tehokkaat logistiikka ja kuljetusmenetelmät voivat pienentää jätemateriaalien kuljetuksen hiilijalanjälkeä. Tarkka suunnittelu voi lisäksi ohjata materiaalien erottelua kierrätykseen tai oikeanlaiseen käytöstä poistamiseen, jotka vähentävät vaikutusta ja vaadittavaa työmäärää vaiheissa C3 ja C4.
Kierrätys tai hävittäminen sisältää purkamisessa poistettujen materiaalien käsittelyn. Kestävät tavat priorisoivat kierrätyksen, niiden tavoitteena on materiaalin uusiokäyttö mahdollisimman monissa uusissa rakennusprojekteissa. Vaiheessa huomioidaan kierrätysprosessien ympäristövaikutukset sekä mahdolliset edut verrattuna materiaalin käyttöön täyttömaana.
Hävittämisessä käsitellään jäljelle jääneet kierrätykseen kelpaamattomat materiaalit. Oikeanlaiset menetelmät kuten käyttö täyttömaana tai polttaminen pyritään tekemään minimoiden haitalliset ympäristövaikutukset. Kestävä tapa tähtää kierrätykseen kelpaamattoman materiaalin hävittämisen ympäristövaikutusten pienentämiseen.
Vaiheessa D käsitellään projektin odotetun elinkaaren jälkeisiä asioita. Se laajentaa analyysiä pitkäaikaisten vaikutusten huomioimiseen, materiaalin hävittämiseen sekä mahdollisiin ympäristövaikutuksiin. Elinkaaren jälkeen tarkoittaa pitkäaikaisten ympäristö vaikutusten sekä talteen otettujen ja kierrätettyjen materiaalien käytön seurantaa uusissa projekteissa. Se tarkoittaa myös uusien uusio- ja uudelleenkäytön sekä kierrätys tapojen tutkimusta. Vaihe D on tällä hetkellä lähinnä tutkimuksen tasolla, eikä sen alivaiheita ole selkeästi määritelty.
Tuotteiden ympäristöselosteet ovat elinkaariarviointiprosessin keskeinen osa. Tämä dokumentti tarjoaa vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa tuotteen tai rakennusprojektin ympäristövaikutuksista. Elinkaariarvioinnin periaatteiden mukaisesti on ympäristöselosteet tehty kattamaan tuotteiden elinkaaren vaiheet. Ympäristöselostedokumentoinnin tarkoitus on mahdollistaa osapuolille tietoon perustuvien päätösten tekeminen, joka edesauttaa rakennusteollisuuden kestävän toimintakulttuurin kehitystä.
Lue lisää siitä, miten elinkaariarviointi ja tuotteiden ympäristöselosteet toimivat yhdessä
Standardit kuten EN 15978 ja EN 15804 määrittävät rakennushankkeiden elinkaaren vaiheet Euroopassa. Standardit tarjoavat jäsennetyn kehyksen ja rakenteen rakennusten ympäristövaikutusten arvioimiseen ja raportointiin.
Standardit määrittävät samanaikaisesti pohjan, vaatimukset ja prosessit elinkaariarvioinnille. Ne myös rajaavat ja määrittelevät vaiheet sekä vaatimukset datan laadulle sekä toteutettavien projektien dokumentoinnille.