Skip to content
sustainable
Xenofon Lemperos3 min read

Suunnitelmista todellisuuteen: miten urakoitsijat vähentävät hiilidioksidipäästöjä LCA:n avulla pohjoismaisessa rakentamisessa

Miten urakoitsijat vähentävät hiilidioksidipäästöjä LCA:n avulla?
6:09

Kööpenhaminassa sijaitsevan Ressourcerækkerne-kerrostalon tyylikäs julkisivu kätkee sisäänsä yllättävän salaisuuden. Tiilet? Ne ovat peräisin Carlsbergin vanhasta panimosta. Betoniperusta? Sisältää kierrätettyä kivimateriaalia metron louhinnoista. Entä puulattiat? Ylijäämää lattiavalmistajalta.

Tämä ei ole vain luovaa kierrätystä. Se on LCA-toimintaa, joka vähentää hiilipäästöjä 29 prosenttia rakennuksen elinkaaren aikana verrattuna tavanomaisiin rakennusmenetelmiin.

Pohjoismainen hiilihaaste

Rakennusteollisuuteen kohdistuu ennennäkemättömiä paineita pienentää ympäristöjalanjälkeä. Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa vaaditaan nykyään LCA-laskelmia useimmilta uusilta rakennuksilta.

Tanska on edelläkävijä tiukimmilla vaatimuksillaan, sillä se on asettanut yli 1 000 m²:n rakennuksille 12,0 kg CO₂e/m²/vuosi ylärajan, joka tiukentuu noin 7,1 kg:aan vuoteen 2025 mennessä.

Norjassa vaaditaan ilmastolaskelmia uusilta kerrostaloilta ja liikerakennuksilta, Ruotsissa vaaditaan ilmastoselvityksiä kaikilta uusilta rakennuksilta ja Suomessa otetaan käyttöön pakolliset ilmastoselvitykset vuoteen 2025 mennessä, minkä jälkeen hiilidioksidipäästörajat tulevat voimaan vuonna 2026.

Illustration showing the steps to meet environmental regulations in construction

Vaatimusten täyttämisen jälkeen: Missä todellinen vaikutus tapahtuu

Elinkaariarviointi (LCA) ei kuitenkaan ole pelkästään paperityötä. Kun se integroidaan koko rakennusprosessiin, siitä tulee tehokas väline aidosti kestävien rakennusten luomiseen.

Esimerkkinä voidaan mainita norjalainen Campus Evenstad, jossa urakoitsija HENT ja asiakas Statsbygg saavuttivat nollapäästöt rakennuksen elinkaaren aikana. Millä keinoin? Massiivipuurakentamisella (joka sitoo hiiltä itse rakenteeseen), erittäin tehokkaalla suunnittelulla ja paikan päällä kerättävällä uusiutuvalla energialla, joka tuottaa enemmän sähköä kuin rakennus kuluttaa.

Lue lisää hankkeesta täältä.

Tulokset puhuvat puolestaan. Campus Evenstad on yksi maailman ensimmäisistä ilmastopositiivisista rakennuksista, joissa uusiutuvan energian ylijäämä kompensoi materiaalien ja rakentamisen aiheuttamat päästöt.

New call-to-action


Kolme vaihetta, joissa urakoitsijat voivat
vaikuttaa asiaan


1
Materiaalien valinta ja suunnittelu

Yli 50 prosenttia rakennuksen hiilijalanjäljestä on peräisin rakennusmateriaaleista. Älykkäillä valinnoilla on suuri merkitys:

  • NCC:n rakennuttamassa ruotsalaisessa toimistorakennuksessa Magasin X:ssä siirryttiin betonista massiivipuuhun, mikä pienensi sen hiilijalanjäljen noin 280 kg CO₂e/m²:iin huomattavasti alle alan keskiarvon.
  • Helsingin Oodin kirjasto käytti LCA:ta julkisivuvaihtoehtojen vertailuun ja valitsi lopulta suomalaisen kuusen, joka tarjosi parhaan ympäristösuorituskyvyn ja täytti samalla esteettiset vaatimukset.

Uppsala Magasin X building ©Gustav Kaiser

Uppsala Magasin X - Valokuvaaja: Gustav Kaiser

2 Rakennusprosessi ja jätehuolto

Rakennustyömaa itsessään tarjoaa suuria mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen:

  • Oslossa Skur 38 -hankkeessa vähennettiin 36 tonnia hiilidioksidipäästöjä korvaamalla dieselkäyttöiset koneet sähkökäyttöisillä vaihtoehdoilla ja asentamalla työmaalle latausasemia.
  • Johtavat urakoitsijat pyrkivät nykyään vähentämään uusien rakennusten jätemäärän alle 40 kilogrammaan neliömetriä kohti (verrattuna alan keskiarvoon, joka on usein kaksinkertainen) ja lajittelemalla yli 80 prosenttia jätteestä.

3 Toiminnallinen suorituskyky

Vaikka energiankäyttö käyttövaiheessa on perinteisesti ollut hallitsevassa asemassa rakennuksen ympäristövaikutuksissa, urakoitsijat voivat vaikuttaa merkittävästi tähän vaiheeseen:

  • Asentamalla tarkat rakennuksen hallintajärjestelmät
  • Varmistamalla teknisten laitteiden onnistuneen käyttöönoton
  • Suosittelemalla vähimmäisvaatimuksia parempaa energiatehokkuutta.

New call-to-action

 

Viisi käytännön askelta LCA:n aloittamiseen

  1. Valitse oikea ohjelmisto - Anavitor LCA -ratkaisumme on suunniteltu erityisesti pohjoismaisia määräyksiä varten, ja se integroituu saumattomasti BIM-työnkulkuihin. Muita vaihtoehtoja ovat One Click LCA tai maakohtaiset työkalut, kuten LCAbyg (Tanska) ja LCAbyg-NOR (Norja).
    Lue myös: Miten valita oikea LCA-työkalu rakennushankkeeseesi?

  2. Kerää EPD-ilmoitukset (Environmental Product Declarations) - Pyydä näitä standardoituja ilmoituksia materiaalitoimittajiltasi tarkkojen hiilitietojen saamiseksi.
  3. Luo varhainen kumppanuus - Ota urakoitsijat mukaan heti urakoiden alusta alkaen, jotta hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet voidaan tunnistaa jo ennen suunnittelun valmistumista.
  4. Yhdistä hiilibudjetit taloudellisiin budjetteihin - Seuraa päästöjä samalla tavalla kuin kustannuksia ja päivitä niitä säännöllisesti koko hankkeen ajan.
    Katso, miten Skanska työskentelee LCA:n kanssa.

  5. Rakenna sisäistä asiantuntemusta - kouluta tiimisi LCA-periaatteisiin ja -ohjelmistoihin, jotta hiilidioksidipäästöjen hallinnasta tulee kilpailuetu.

Illustration showing the steps to get started with LCA

 

Laajempi näkökulma

Jokainen yllä mainituista hankkeista osoittaa, että hiilidioksidipäästöjä on mahdollista vähentää merkittävästi laadusta tinkimättä tai budjettia ylittämättä. Mikä on yhteinen tekijä? LCA:ta ei käytetä vain vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi vaan suunnittelun ja päätöksenteon välineenä koko prosessin ajan.

Kuten Suomen tulevat määräykset, Ruotsin laajennetut ilmastoilmoitukset ja Tanskan tiukennetut hiilidioksidipäästörajat osoittavat, LCA:sta on tulossa keskeinen työkalu rakennushankkeissa kaikkialla Pohjoismaissa. Urakoitsijat, jotka hallitsevat nämä työkalut nyt, eivät ainoastaan täytä huomisen säädöksiä, vaan johtavat alan muutosta.

Olemme 30 vuotta tukeneet pohjoismaista rakennusteollisuutta ja oppineet, että edelläkävijänä oleminen ei ole pelkästään hyvää yhteiskuntavastuuta, vaan myös hyvää liiketoimintaa. Tulevaisuus kuuluu niille, jotka rakentavat sitä kestävällä tavalla.

avatar

Xenofon Lemperos

Xenofon Lemperos on Anavitorin pohjoismainen LCA-asiantuntija, hänen ympäristöteknologiaosaamisensa muokkaa kestävän rakentamisen tulevaisuutta. Xenofonilla on KTH:n rakennusinsinöörin tutkinto ja hän on erikoistunut ympäristöteknologiaan. Hänellä on yli kahdeksan vuoden kokemus rakennusalalta ja hänen osaamisalueitaan ovat ympäristösertifioinnit, elinkaariarvioinnit (LCA), ilmastolaskelmat ja ympäristötuoteselosteet (EPD). Xenofonilla on keskeinen rooli Anavitor LCA:n, innovatiivisen elinkaariarviointityökalun kehittämisessä. Hän tarjoaa elinkaariarvioinnin syvää tietämystä ja metodologisia taitoja, sekä korvaamatonta tukea käyttäjille Anavitor LCA:n tehokkaassa käytössä, ilmastolaskentatarpeissa että kestävän projektin menestymisessä.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT