Mikä on EPD?

Ympäristöseloste (EPD, Environmental Product Declaration) on standardoitu, kolmannen osapuolen vahvistama asiakirja, joka määrittää tuotteen ympäristövaikutukset sen koko elinkaaren ajalta. Se perustuu elinkaariarviointi-dataan ja noudattaa kahta kansainvälistä standardia: ISO 14025 (selosteen muoto) ja EN 15804 (rakennustuotteiden säännöt) 

Käytännössä ympäristöseloste antaa sinulle mahdollisuuden verrata rakennusmateriaalien todennettuja ilmastonvaikutuksia markkinointiväitteiden sijaan. Tuotetieto-alan toimijat kuten RTS EPD (Rakennustietosäätiö), EPD-Norge ja The International EPD System (Environdec) ylläpitävät näistä selostuksista hakukelpoisia tietokantoja. Jos olet työskennellyt BREEAM-, LEED- tai DGNB-sertifiointien kanssa, olet todennäköisesti jo kohdannut ympäristöselosteet materiaalien suoritustaso pisteiden edellytyksenä.

Miksi tämän pitäisi kiinnostaa sinua?

Tässä on ongelma, jonka arkkitehdit yhä useammin kohtaavat: haluat tehdä materiaalivalintoja pienemmällä hiilijalanjäljellä, mutta sinulla ei ole luotettavaa tapaa vaihtoehtojen vertailuun. Yksi eristevalmistaja sanoo tuotteensa olevan "kestävä". Toinen sanoo samaa. Molemmilla on kauniit esitteet. Kumpikaan ei tarjoa tietoja, joita voisit todella käyttää elinkaariarvioinnissasi.

Ympäristöselosteet ratkaisevat tämän pakottamalla valmistajat näyttämään tuotteensa yksityiskohdat. Tiedot tulevat täydellisestä elinkaariarvioinnista, jonka riippumaton kolmas osapuoli on vahvistanut, ja se esitetään standardoidussa muodossa. Tämä tarkoittaa, että voit verrata kahta kilpailevaa tuotetta yhtäläisillä ehdoilla. Sama metodologia, samat indikaattorit, samat säännöt. Ei enää arvailua.

Ajoitus on tärkeää. Suomalainen rakentamisen säädäntö kiristyy nopeasti ja sen toteutumisen seuranta perustuu ympäristöselosteiden tietoihin. Vaatimukset tiukentuvat samanaikaisesti myös Norjassa ja Ruotsissa .

• Suomi: Rakentamislaissa vaaditaan nyt ilmastoselvitys eli hiilijalanjälkiraportointi uusille rakennuksille. Tiukentuvien rakennustyyppikohtaisten raja-arvojen toteutumista on seurattava suunnittelun ja rakentamisen aikana. Ympäristöministeriön ohjeet viittaavat ympäristöselosteiden sisältämiin materiaalitietoihin (lähde: ym.fi).

   

• Norja: Päivitetyt TEK-vaatimukset ja DFO:n julkisten hankintojen säännöt painavat nyt dokumentoidun hiilibudjetin suuntaan. DFO:n kriteerit julkisille rakennuksille nimenomaisesti viittaavat ympäristöselosteisiin (lähde: anskaffelser.no).

   

• Ruotsi: Ilmastoselvitys-laki (Laki rakennusten ilmastoselvityksistä, SFS 2021:787) vaatii hiiliraportointia uusista rakennuksista. Boverketin ohjaus viittaa ympäristöselosteiden olevan pääasiallinen tietolähde (lähde: boverket.se).

Ilman todellisten tuotteiden ympäristöselosteita työskentelet geneerisen datan kanssa, joka ei välttämättä heijasta rakennuksessa käytettävien tuotteiden todellisia vaikutuksia. Ympäristöselosteen avulla tiedät tarkemmin.

Mitä ympäristöseloste sisältää?

Tyypillisessä rakennustuotteen ympäristöselostuksessa on neljä pääosaa. Kun tiedät, mitä etsiä, ne ovat paljon vähemmän pelottavia lukea.

1. Tuotetiedot

Valmistaja, tuotteen nimi, ilmoitettu yksikkö (esimerkiksi 1 m² julkisivuverhouslevyä tai 1 tonni betonia) ja aiottu käyttö. Ilmoitettu yksikkö on tärkeä, koska se määrittää, mitä kaikki alla olevat numerot tarkoittavat.

2. Elinkaariarvionnin vaiheet

Ympäristöselosteet raportoivat vaikutuksia standardisoiduissa moduuleissa:

• A1–A3 (Tuotantovaihe): Raaka-aineen hankkiminen, kuljetus tehtaalle, valmistus. Tämä on minimi, joka jokaisen ympäristöselosteen on sisällettävä.

   

• A4–A5 (Rakentaminen): Kuljetus työmaalle ja asennus.

   

• B1–B7 (Käyttö): Huolto, korjaus, uusiminen, käyttöenergia ja vesi.

   

• C1–C4 (Elinkaaren loppu): Purkaminen, kuljetus, jätteenkäsittely, loppusijoitus.

   

• D (Elinkaaren jälkeen): Mahdolliset hyödyt uudelleenkäytöstä, talteenotosta tai kierrätyksestä.

"Kehdosta portille" -ympäristöseloste kattaa vain A1–A3. "Kehdosta hautaan" -ympäristöseloste ulottuu C4:ään. Mitä enemmän vaiheita, sitä täydellisempi kuva, mutta kun vertaat tuotteita, sinun on varmistettava, että tarkastelet samaa elinkaaren laajuutta.

3. Ympäristövaikutuksen indikaattorit

Tämä on perustavanlaatuista. Rakennussuunnittelun kannalta tärkeimmät ovat nämä:

• GWP (Global Warming Potential, lämmityspotentiaali):  Mitataan kg CO₂ -ekvivalenteissa. Tämä on luku, jota käytät eniten. Se kertoo tuotteen valmistuksessa syntyneet kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidimääräksi normalisoituna.

   

• ODP (Ozone Depletion Potential, otsonin heikkenemispotentiaali)

   

• AP (Acidification Potential, happamoitumispotentiaali)

   

• EP (Eutrophication Potential, rehevöitymispotentiaali)

   

• POCP (Photochemical Ozone Creation Potential, fotokemiallinen otsonin muodostuspotentiaali)

   

• ADP (Abiotic Depletion Potential, abioottinen ehtymispotentiaali), sekä uusiutumattomille että uusiutuville raaka-aineille eli resursseille).

Päivittäisissä suunnittelupäätöksissä GWP moduuleissa A1–A3 on yleensä se, mistä aloitat. Muut indikaattorit ovat tärkeitä syvemmälle analyysille, mutta tällä hetkellä GWP arvo on keskeisin sääntelyvaatimus.

4. Resurssien käyttö ja jäte

Ensisijainen uusiutuvan ja uusiutumattoman energian käyttö, toissijaiset materiaalit ja jätevirrat. Vähemmän yleisesti käytetty varhaisessa suunnittelussa, mutta merkityksellinen täydelle elinkaariarvioinnin dokumentaatiolle.

Mitä eroa elinkaariarvionnilla (LCA) ja ympäristöselosteella (EPD) on?

Ihmiset sekoittavat nämä jatkuvasti, joten ollaan selkeitä: elinkaariarviointi on analyysi. Ympäristöseloste on standardoitu tapa kommunikoida tulokset.

Elinkaariarviointi (ISO 14040/14044:n mukaisesti) on menetelmä ympäristövaikutusten määrittämiseksi. Se edellyttää tietojen keräämistä energian käytöstä, käytetyistä materiaaleista, päästöistä ja jätteestä tuotteen elinkaaaren jokaisessa vaiheessa. Ympäristöseloste (ISO 14025:n ja EN 15804:n mukaisesti) ottaa nuo elinkaariarvioinnin tulokset ja esittää ne muodossa, joka mahdollistaa vertailtavuuden.

Ajattele sitä näin: elinkaariarviointi on kuin tilintarkastus, ympäristöseloste on kuin siitä tuleva tilinpäätös. Tarvitset tarkastuksen tuottaaksesi tilinpäätöksen, ja tarvitset standardoidun tilinpäätösmuodon vertaillaksesi yrityksiä.

Jos työskentelet jo elinkaariarvioinnin kanssa rakennussuunnittelussa, tunnustat modulaarisen rakenteen (A1–D) ympäristöselostuksissa. Samaa kehystä, vain sovelletaan tuotteen tasolla rakennusten tason sijasta.

Mistä ympäristöselosteet löytyvät? 

Pohjoismaisten markkinoiden pääasialliset tietokannat:

RTS EPD (rts.fi). Suomalainen tuotetieto operaattori, jota Rakennustietosäätiö RTS ylläpitää. Kun työskentelet suomalaisissa projekteissa, aloita täältä.

EPD-Norge (epd-norge.no). Norjan tuotetieto operaattori, osa ECO Platform-verkkoa. Jos työskentelet Norjalaisissa projekteissa, aloita täältä.

Environdec / The International EPD System (environdec.com). Ruotsissa sijaitseva, mutta laajuudeltaan globaali. Monet kansainväliset valmistajat rekisteröityvät täällä.

ECO Platform (eco-platform.org). Eurooppalainen kattoyhdistys, joka yhdistää kansalliset ohjelmat ja mahdollistaa keskinäisen tunnustamisen rajojen yli. Hyödyllinen, kun tarvitset hakua useista maista.

OKOBAUDAT (oekobaudat.de). Saksan julkinen tietokanta, jota usein käytetään viitteenä Eurooppalaisissa elinkaariarvioinnin työkaluissa.

Kun tuotteen omaa ympäristöselostetta ei ole olemassa valitsemallesi tuotteelle, elinkaariarvioinnin työkalut yleensä käyttävät geneeristä dataa Ecoinventistä tai OKOBAUDAT:sta. Suomessa geneeristä dataa saa Suomen ympäristökeskuksen co2data.fi palvelusta. Geneerinen data toimii perustasona, mutta se saattaa merkittävästi yliarvioida tai aliarvioida tietyn tuotteen todellisen vaikutuksen. Tuotteen omat ympäristöselosteet ovat aina tarkempia.

Kuinka lukea ympäristöselosteita (ilman väärinkäsityksiä)

Ympäristöselosteet voivat näyttää tiheiltä. Näihin osiin kannattaa keskittyä.

Tarkista ilmoitettu yksikkö ensin. Jos yksi ympäristöseloste raportoi neliömetriä kohti ja toinen kilogrammaa kohti, et voi verrata niitä suoraan ilman muuntamista. Tämä hämmentää ihmisiä enemmän kuin pitäisi.

Sovita laajuus. Ympäristöseloste, joka kattaa A1–A3, ei ole  ilman muutoksia vertailukelpoinen sellaiseen, joka kattaa A1–C4. Tarkista aina, mitkä moduulit sisältyvät selosteeseen ennen johtopäätösten tekemistä.

Etsi GWP-numero. Useimmissa suunnittelupäätöksissä Global Warming Potential moduuleissa A1–A3 on lähtökohtasi. Se kertoo tuotteen hiilijalanjäljen valmistuksessa ilmoitettua yksikköä kohden.

Tarkista päivämäärä. Ympäristöselosteet ovat voimassa viisi vuotta. Vanhentunut saattaa olla edelleen hyödyllinen arvioinnissa, mutta etsi aina uudempi versio ensin.

Tuotekohtainen vs. alan keskiarvo. Perustuuko ympäristöseloste yhden tehtaan tietoihin vai alan keskiarvoon? Tuotteen valmistajalta peräisin oleva ympäristöseloste on aina tarkempi. Tämä voi aiheuttaa merkittävän eron; joskus tietty tuote toimii 30–40 prosenttia paremmin kuin alan keskiarvo sen kategoriassa.

Ympäristöselosteiden datan käyttö BIM:ssa

Tämä kiinnostaa kaikkia, jotka työskentelelevät Archicadissa tai vastaavissa informaatiomallinnustyökaluissa. Jokaisen materiaalin ympäristöselosteen etsiminen käsin on työlästä ja virhe altista. Parempi lähestymistapa on yhdistää ympäristöselosteen data suoraan rakennusmalliin.

Kun ympäristödata on linkitetty BIM-elementteihin, näet suunnittelupäätöstesi hiilijalanjäljen reaaliajassa. Vaihda materiaali, vaihda rakennetyyppiä, muuta julkisivua ja numerot päivittyvät automaattisesti. Tämä palautesilmukka muuttaa tapaa, jolla ajattelet materiaalien valintaa. Sen sijaan että tekisit elinkaariarvioinnin projektin lopussa (kun on liian myöhäistä muuttaa paljon), teet perusteltuja valintoja koko suunnitteluprosessin ajan.

Anavitorin kaltaiset työkalut on rakennettu mahdollistamaan tämä työnkulku. Ympäristöselosteiden perusteena oleva ympäristödata yhdistyy malliisi, ja saat jatkuvaa palautetta suunnitellessasi. Tuloksena ympäristöselosteet lakkaavat olemasta yhteensopivuuspaperityötä, jonka käsittelet lopussa, ja muuttuvat suunnittelun lähtötiedoiksi, joita käytät alusta lähtien.

Tämä muutos, sivutuotteesta suunnittelun välineeksi, on se paikka, jossa todellinen vaikutus rakennusten kestävyyteen tapahtuu.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on ympäristöseloste yksinkertaisesti sanottuna?
Ympäristöseloste on vahvistettu asiakirja, joka raportoi tuotteen ympäristövaikutukset elinkaariarvioinnin tietojen perusteella. Se noudattaa ISO 14025 ja EN 15804 -standardeja ja sen on oltava riippumattoman kolmannen osapuolen vahvistama ennen julkaisemista.

Ovatko ympäristöselosteet pakollisia?
Ei universaalisesti, mutta käytännössä niistä tulee vaikeita välttää. Suomen rakennuslaki, Norjan DFO:n julkisten hankintojen säännöt ja Ruotsin klimatdeklaration -laki (SFS 2021:787) kaikki vaativat tietoja, jotka käytännössä löytyvät ympäristöselostuksista. Sertifiointijärjestelmät kuten BREEAM, LEED ja DGNB myös joko edellyttävät tai palkitsevat mikäli käytetään ympäristöselosteilla dokumentoituja materiaaleja.

Kuinka kauan ympäristöseloste on voimassa?
Viisi vuotta julkaisemisesta. Sen jälkeen valmistajan on uusittava se päivitetyillä elinkaariarvioinnin tiedoilla.

Mitä eroa on tuotteen omalla ja alan keskiarvoisella ympäristöselostuksella?
Tuotteen oma ympäristöseloste perustuu yhden valmistajan todellisen tuotannon tietoihin. Alan keskiarvoinen geneerinen ympäristöseloste yhdistää useista valmistajilta saadut tiedot niin sanotuksi konservatiiviseksi arvoksi. Tuotteen oma on aina tarkempi vertailtaessa yksittäisiä tuotteita. Alan keskiarvo toimii varaohjauksena, kun erityisiä tietoja ei ole saatavilla.

Mistä löydän rakennustuotteiden ympäristöselosteet?
Pohjoismaisille markkinoille: RTS EPD (rts.fi) Suomelle, EPD-Norge (epd-norge.no) Norjalle, Environdec (environdec.com) Ruotsille ja kansainvälisille tuotteille. ECO Platform (eco-platform.org) hakee useista kansallisista ohjelmista.

Voiko ympäristöselostedataa käyttää suoraan BIM:ssa?
Kyllä. Elinkaariarvioinnin työkalut, jotka integroituvat BIM-ohjelmistoihin, yhdistävät ympäristöselosteen datan rakennuselementeihin mallissasi. Tämä antaa sinulle mahdollisuuden arvioida ympäristövaikutusta suunnittelun aikana eikä sen jälkeen.